Keskitalven tähtitaivas peittyy yleensä pilviin. Joulukuu on yleensä vielä hyvin sateinen ja vasta kuukauden loppupuolella sateet hieman hellittävät, pilvisyys ei kuitenkaan rakoile kuin poikkeus tapauksissa. Kuukauden keskiarvolämpötilat vaihtelevat -1 – -6 °C välillä. Korkein joulukuussa mitattu lämpötila on ollut +10 °C vuonna 2006 ja matalin -31 °C vuonna 1995. Joulukuun sademäärä on noin 47 mm.
Tammikuu on jonkin verran joulukuuta kylmempi. Lämpötilavaihtelu on keskiarvoltaan -3 – -9 °C välillä, korkein lämpötila on ollut +8 °C vuonna 2007 ja matalin -36 °C vuonna 1987. Sadetta tammikuussa on kertynyt keskimäärin 43 millimetriä, vastasataneena lumena tämä merkitsee noin 40 cm kinosta.
Helmikuu ei lämpötiloiltaan poikkea tammikuusta mitenkään, keskilämpötilan vaihtelu on ollut -3 – -9 °C ja korkein mitattu lämpötila +8 °C vuonna 1990 sekä matalin lämpötila -33 °C vuonna 2007. Sadetta on tullut keskimäärin 34 mm.
Aurinko
Joulukuussa on talvipäivänseisaus 21. päivänä kello 12.45.28. Aurinko nousee kello 9.41 ja laskee 15.03, päivän pituus on 5 tuntia 21 minuuttia ja yöllä on pituutta 18 tuntia 38 minuuttia (luvut on pyöristetty lähimpään täyteen minuuttiin). Auringon etelämeridiaanin ylitys tapahtuu kello 12.22 noin 5 asteen korkeudella horisontista. Nauttinen hämärä alkaa kello 16.07 ja päättyy 8.38.
Myöhäisin auringonnousu tapahtuu joulukuun 26 kello 9.43.04 ja varhaisin auringonlasku on joulukuun 16 kello 15.02.33.
Päivän pituus Tampereella
pvm
|
Aurinko
|
Päivän pituus
|
Yön
pituus |
Nauttinen hämärä[1]
| |||
nousee
|
laskee
|
alkaa
|
päättyy
| ||||
1.12.
|
9.13
|
15.13
|
6h 00m
|
17h 59m
|
16.12
|
8.14
| |
15.12.
|
9.36
|
15.02
|
5h 25m
|
18h 34m
|
16.05
|
8.34
| |
1.1.
|
9.41
|
15.15
|
5h 34m
|
18h 25m
|
16.17
|
8.39
| |
15.1.
|
9.23
|
15.44
|
6h 20m
|
17h 39m
|
16.41
|
8.27
| |
1.2.
|
8.46
|
16.30
|
7h 44m
|
16h 15m
|
17.20
|
7.56
| |
15.2.
|
8.07
|
17.10
|
9h 02m
|
14h 57m
|
17.56
|
7.21
| |
28.2.
|
7.28
|
17.46
|
10h 17m
|
13h 42m
|
18.30
|
6.44
| |
[1] Hämärän vaiheet ovat: porvarillinen hämärä Auringon korkeus 0…-6°, nauttinen hämärä -6…-12° jolloin tähdet alkavat näkyä, astronominen hämärä -12…-18°. Astronomista pimeyttä ei ole määritelty mutta tähtitaivas mielletään pimeäksi kun Auringon korkeus horisontin alapuolella on enemmän kuin 18°.
Maapallo saavuttaa perihelin tammikuun 4., jolloin Maan ja Auringon välinen etäisyys on lyhimmillään ja on 147 100 997 km. Näemme Auringon 32’ 31” kokoisena ja sen kirkkaus on -26,8m. Maapallon vauhti Auringon ympäri on suurimmillaan ja se on 30,4 km/s. Auringon asema tähtitaivaan suhteen muuttuu 1,002° vuorokaudessa.
Rengasmainen auringonpimennys tapahtuu helmikuun 26. päivänä mutta se ei näy Suomessa. Pimennys alkaa eteläisellä Tyynellämerellä kello 14.11, on keskeinen ja suurimmillaan Etelä-Atlantilla kello 16.53 ja päättyy Angolan sisäosissa Kuito-nimisen kaupungin itäpuolella Afrikassa kello 19.36.
Kuu
Kuun puolivarjopimennys näkyy helmikuun 11. päivänä. Pimennys alkaa kello 0.34.16, saavuttaa maksiminsa kello 2.45.03 ja päättyy kello 4.53.26. Kyseessä on siis puolivarjopimennys ja syvimmillään ollessaan Kuu hipaisee Maan täysvarjoa.
Syvin vaihe on helpoimmin nähtävissä, sillä silloin Kuun pohjois-osa on selkeästi himmentynyt. Pimennys on nähtävissä Uralilta Pohjois-Amerikan itärannikolle ja Etelä-Amerikan itäosassa. Valtaosaa Aasiaa Kuu laskee horisonttiin pimennyksen kuluessa ja molempien Amerikkojen länsiosassa Kuu nousee pimennyksen aikana.
Kuun vaiheet
kuukausi / vaihe
|
uusikuu
|
kasvavapuolikuu
|
täysikuu
|
väheneväpuolikuu
|
joulukuu
|
7.12. kello 11.04.02
|
14.12. kello 02.06.41
|
21.12. kello 03.57.00
| |
joulu-/tammikuu
|
29.12. kello 08.54.27
|
5.1. kello 21.48.08
|
12.1. kello 13.35.06
|
20.1. kello 00.14.41
|
tammi-/helmikuu
|
28.1. kello 02.08.14
|
4.2. kello 06.20.02
|
11.2. kello 02.34.03
|
18.2. kello 21.34.22
|
helmi-/maaliskuu
|
26.2. kello 16.59.29
|
5.3. kello 13.33.28
|
12.3. kello 16.54.58
|
20.3. kello 17.59.29
|
maaliskuu
|
28.3. kello 05.58.17
|
Kuun rata
apogemium[1]
|
suurin eteläinen deklinaatio
|
perigemium[2]
|
suurin pohjoinen deklinaatio
|
nouseva solmu[3]
|
laskeva solmu[4]
| ||||
pvm
|
etäisyys [km]
|
pvm
|
d [°]
|
pvm
|
etäisyys [km]
|
pvm
|
d [°]
|
aika
|
aika
|
1.12.
|
-18,9
|
6.12.2016
19.35.46 | |||||||
13.12.
|
358 566
|
14.12.
|
18,9
|
19.12.2016
6.55.10 | |||||
25.12.
|
405 779
|
29.12.
|
-19,0
|
2.1.2017
20.11.34 | |||||
10.1.
|
363 257
|
11.1.
|
18,9
|
15.1.
12.51.54 | |||||
22.1.
|
404 823
|
25.1.
|
-18,9
|
30.1.
0.20.29 | |||||
6.2.
|
368 868
|
7.2.
|
18,9
|
11.2.
21.42.39 | |||||
18.2.
|
404 286
|
21.2.
|
-18,9
| ||||||
[1] apogemium on Kuun radan etäisin piste
[2] perigeminum on Kuun radan lähin piste
[3] nousevasolmu on piste jossa Kuu siirtyy ekliptikan pohjoispuolelle
[4] laskevasolmu on piste jossa Kuu siirtyy ekliptikan eteläpuolelle.
Kuun toposentriset konjunktiot
Kuulla on suuri horisontaalinen parallaksi. Tämä tarkoitta sitä, että Kuu näyttää tähtitaivaaseen verrattuna olevan hieman eripaikoissa riippuen havaintopaikkojen sijainnista. Parallaksin suuruus johtuu tietysti siitä, että Kuun ja Maan välinen etäisyys on lyhyt.
Kuulla parallaksi aiheuttaa sen, että havaintopaikasta riippuen Kuun koordinaatit ovat poikkeavat toisistaan tietyllä ajanhetkellä. Tästä syystä Kuun ja tähtitaivaan kohteiden väliset konjunktiot tapahtuvat hieman eri aikaan havaintopaikasta riippuen. Planeettojen keskinäisillä konjunktioissa parallaksi on pienempi ja kohteiden koordinaattierot vähäisempiä.
Kuun toposentriset kojunktiot
pvm
|
aika
|
kohde
|
kulma‑
etäisyys [°] |
korkeus
[°] |
suun‑
ta [°] |
tähdis‑
tö |
Kuun kirkkaus
mv[m] |
kohteen kirkkaus
mv[m] |
K = konjunktio
L = lähekkäin
P = peittyminen
|
3.12.
|
12.16
|
Venus
|
4,8 S
|
0
|
131
|
Saq
|
-7,8
|
-4.05
|
K
|
5.12.
|
10.48
|
Mars
|
1,9 S
|
-15
|
91
|
Cap
|
-9,0
|
0,7
|
K
|
9.12.
|
23.24
|
Uranus
|
3,3 N
|
17
|
245
|
Pis
|
-11,3
|
5,8
|
K
|
22.12.
|
20.30
|
Jupiter
|
1,5 S
|
-33
|
4
|
Vir
|
-9.2
|
-1,7
|
K
|
27.12.
|
23.11
|
Saturnus
|
3,0 S
|
-47
|
356
|
Oph
|
-5,8
|
0,6
|
K
|
2.1.
|
9.58
|
Venus
|
0,9 S
|
-10
|
95
|
Aqu
|
-8,0
|
-4,2
|
K
|
3.1.
|
5.56
|
Neptunus
|
0,4 N
|
-34
|
30
|
Aqu
|
-8,6
|
7,9
|
L
|
3.1.
|
8.36
|
Mars
|
0,6 N
|
-22
|
65
|
Aqu
|
-8,7
|
0,9
|
L
|
6.1.
|
6.15
|
Uranus
|
3,7 N
|
-24
|
1
|
Pis
|
-10,3
|
5,8
|
K
|
19.1.
|
9.27
|
Jupiter
|
1,6 S
|
11
|
233
|
Vir
|
-10,3
|
-1,9
|
K
|
24.1.
|
12.38
|
Saturnus
|
2,7 S
|
-1
|
229
|
Oph
|
-7,6
|
0,6
|
K
|
26.1.
|
1.58
|
Merkurius
|
3,0 S
|
-40
|
49
|
Sag
|
-6.4
|
-0,1
|
K
|
1.2.
|
4.52
|
Mars
|
2,8 N
|
-28
|
22
|
Pis
|
-8,3
|
1,1
|
K
|
2.2.
|
12.30
|
Uranus
|
3,9 N
|
12
|
106
|
Pis
|
-9,2
|
5,9
|
K
|
15.2.
|
18.54
|
Jupiter
|
1,8 S
|
-30
|
31
|
Vir
|
-11,1
|
-2,1
|
K
|
21.2.
|
1.37
|
Saturnus
|
2,9 S
|
-26
|
82
|
Oph
|
-9,0
|
0,6
|
K
|
26.2.
|
22.56
|
Neptunus
|
0,6 N
|
-35
|
336
|
Aqu
|
-4,8
|
8,0
|
L
|
26.2.
|
2.36
|
Merkurius
|
1,5 S
|
-33
|
44
|
Aqu
|
-5,2
|
-0,9
|
K
|
1.3.
|
20.27
|
Uranus
|
3,8 N
|
0
|
278
|
Pis
|
-7,8
|
5,9
|
K
|
1.3.
|
23.48
|
Mars
|
4,6 N
|
-17
|
320
|
Pis
|
-7,9
|
1,3
|
K
|
14.3.
|
23.52
|
Jupiter
|
1,5 S
|
11
|
123
|
Vir
|
-11,9
|
-2,3
|
K
|
20.3.
|
12.37
|
Saturnus
|
2,7 S
|
-24
|
274
|
Sag
|
-10,1
|
0,5
|
K
|
26.3.
|
11.23
|
Neptunus
|
0,8 N
|
20
|
177
|
Aqu
|
-6,5
|
8,0
|
K
|
29.3.
|
14.33
|
Merkurius
|
6,6 N
|
34
|
187
|
Pis
|
-6,3
|
-0,4
|
K
|
Huomautus! Taulukosta on korostettu vihreällä ne konjunktiot, jotka ovat näkyvissä ilmoitettuna aikana. Muut tiedot ovat vain informatiivisia, joiden perusteella havaitsija voi päätellä missä ko. kohde on.
Planeetat
Merkurius
Merkurius on näkyvissä joulukuussa iltahämärän aikaan. Tosin se laskee parhaimmillaan noin tunnin auringonlaskun jälkeen, joten kovin hyvin se ei lounaisessa horisontissa näy. Joulukuun lopulta alkaen helmikuun alkuun Merkurius näkyy aamutaivaalla ja tammikuun puolivälissä nousee jopa pari tuntia ennen auringonnousua. Helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen Merkurius on horisontin yläpuolella vain päiväaikaan.
Merkuriuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämerdiaanin
ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
11.32
|
13.32
|
3
|
15.32
|
5,5
|
-0,5
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
11.19
|
13.47
|
4
|
16.15
|
7,4
|
-0,2
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
8.37
|
11.51
|
8
|
15.05
|
9,7
|
2,7
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
7.49
|
10.52
|
7
|
13.54
|
7,1
|
-0,1
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
8.17
|
11.10
|
6
|
14.02
|
5,5
|
-0,2
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
8.13
|
11.43
|
10
|
15.15
|
5,0
|
-0,5
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
7.44
|
12.18
|
17
|
16.55
|
4,8
|
-1,2
|
7.28
|
17.46
|
Merkuriuksen rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
5.12.
|
14.35
|
suurin kirkkaus mv= -0,5
|
11.12.
|
6.29
|
suurin itäinen elongaatio 21° (näkyvissä iltataivaalla)
|
25.12.
|
16.39
|
perihelissä, etäisyys Aurinkoon 46,0 miljoonaa km
|
28.12.
|
20.41
|
alakonjunktio (ei näkyvissä)
|
29.12.
|
9.13
|
pienin etäisyys Maahan 100,86 miljoonaa km
|
19.1.
|
11.40
|
suurin läntinen elongaatio 24° (näkyvissä aamutaivaalla)
|
7.2.
|
16.17
|
aphelissa, etäisyys Aurinkoon 69,82 miljoonaa km
|
27.2.
|
23.18
|
suurin etäisyys Maahan, 206,63 miljoonaa km
|
Venus
Venus on hyvin näkyvissä iltataivaalla ja ylikulkukin tapahtuu joulukuusta tammikuun puoliväliin iltahämärän aikaan. Venus laskee horisonttiin tammikuun lopulla noin viisi tuntia auringonlaskunjälkeen.
Venuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
12.51
|
15.21
|
5
|
17.53
|
16,9
|
-4,2
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
12.17
|
15.34
|
8
|
18.53
|
18,8
|
-4,2
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
11.21
|
15.42
|
15
|
20.03
|
21,8
|
-4,3
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
10.28
|
15.40
|
22
|
20.53
|
25,2
|
-4,4
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
9.16
|
15.27
|
30
|
21.40
|
31,1
|
-4,6
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
8.09
|
15.05
|
35
|
22.01
|
38,0
|
-4,6
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
7.01
|
14.27
|
39
|
21.55
|
46,6
|
-4,6
|
7.28
|
17.46
|
Venuksen rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
12.1.
|
15.03
|
suurin itäinen elongaatio 47° (näkyy iltataivaalla), kirkkaus mv=-4,3
|
12.1.
|
19.42
|
Venus ja Neptunus lähekkäin 0,4° NW (ei näkyvissä)
|
13.1.
|
3.42
|
Venuksen ja Neptunuksen konjunktio 0,4° N (ei näkyvissä)
|
18.2.
|
17.35
|
suurin kirkkaus mv=-4,6
|
20.2.
|
17.56
|
perihelissä, etäisyys Aurinkoon 107,48 miljoonaa km
|
Mars
Mars on hyvin näkyvissä iltataivaalla, joskin suhteellisen matalalla. Parhaimmillaan planeetta laskee horisonttiin yli viisi tuntia auringonlaskun jälkeen joulukuussa. Marsin kirkkaus himmenee ja näennäinen koko pienenee tammi- ja helmikuussa. Planeetta kuitenkin näkyy illalla myöhempään ja on päivä päivältä korkeammalla. Marsin erottaa tähdistä punertavasta tai ruosteenruskeasta värisävystään.
Marsin nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
13.12
|
16.59
|
11
|
20.46
|
6,5
|
0,6
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
12.25
|
16.44
|
15
|
21.05
|
6,1
|
0,8
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
11.26
|
16.26
|
20
|
21.26
|
5,7
|
0,9
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
10.37
|
16.09
|
24
|
21.42
|
5,4
|
1,0
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
9.38
|
15.49
|
30
|
22.01
|
5,1
|
1,1
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
8.48
|
15.31
|
34
|
22.15
|
4,8
|
1,2
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
8.04
|
15.15
|
38
|
22.29
|
4,6
|
1,3
|
7.28
|
17.46
|
Marsin rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
1.1.
|
8.32
|
Mars ja Neptunus lähekkäin 1’ 20” N. [1]
|
27.2.
|
10.16
|
Mars ja Uranus konjunktiossa 0,6° N. [2]
|
[1] Ei näkyvissä, voit havaita niitä 1.1. kello 17.52 jolloin kohteiden välinen etäisyys on 0,3°.
[2] Ei näkyvissä, voit havaita niitä 27.2. kello 19.36 jolloin kohteiden välinen etäisyys on 0,8°.
Jupiter
Jupiter nousee joulukuussa vasta aamupuolella yötä. Tammikuussa nousuaika siirtyy tapahtuvaksi ennen puoltayötä ja helmikuun lopulla jo illalla. Jupiter näkyy aina hyvin kirkkaana ja helmikuussa jo suhteellisen suurikokoisena.
Jupiterin nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
3.23
|
8.46
|
23
|
14.09
|
32,8
|
-1,8
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
2.42
|
7.59
|
22
|
13.16
|
33,9
|
-1,9
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
1.49
|
7.00
|
21
|
12.11
|
35,5
|
-1,9
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
1.01
|
6.10
|
21
|
11.18
|
37,0
|
-2,0
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
23.55
|
5.06
|
21
|
10.12
|
39,0
|
-2,2
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
22.59
|
4.10
|
21
|
9.18
|
40,6
|
-2,2
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
22.03
|
3.17
|
21
|
8.26
|
42,0
|
-2,3
|
7.28
|
17.46
|
Jupiterin rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
16.2.
|
23.20
|
Jupiter aphelissä, etäisyys Aurinkoon 816,29 miljoonaa km
|
Saturnus
Saturnus on näkyvissä aamuhämärässä ja helmikuun lopulla se ylittää etelämeridiaanin auringonnousun aikaan. Saturnuksen paras näkyvyys vuonna 2017 on vasta maaliskuussa.
Saturnuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
9.48
|
12.49
|
7
|
15.49
|
15,0
|
0,5
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
9.02
|
12.01
|
7
|
14.59
|
15,0
|
0,4
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
8.05
|
11.02
|
7
|
13.59
|
15,1
|
0,5
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
7.18
|
10.14
|
7
|
13.09
|
15,2
|
0,5
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
6.19
|
9.14
|
7
|
12.09
|
15,5
|
0,6
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
5.30
|
8.24
|
6
|
11.19
|
15,8
|
0,6
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
4.43
|
7.37
|
6
|
10.31
|
16,1
|
0,5
|
7.28
|
17.46
|
Saturnuksen rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
10.12.
|
9.56
|
suurin etäisyys Maasta 1 650,22 miljoonaa km
|
Uranus
Uranus on näkyvissä iltahämärästä aina aamupuolelle yötä. Tosin se on sen verran himmeä kohde, että hämärän aikaan sen näkeminen vaatii (goto)kaukoputken käyttöä. Joulukuun aikana planeetan laskuaika siirtyy kohti keskiyötä ja helmikuussa se laskee jo iltayöstä.
Uranuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
13.58
|
20.58
|
36
|
4.02
|
3,6
|
5,7
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
13.02
|
20.02
|
36
|
3.06
|
3,6
|
5,8
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
11.55
|
18.55
|
36
|
1.58
|
3,5
|
5,8
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
11.00
|
18.00
|
36
|
1.04
|
3,5
|
5,8
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
9.54
|
16.55
|
36
|
23.56
|
3,5
|
5,8
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
8.59
|
16.01
|
36
|
23.04
|
3,4
|
5,9
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
8.08
|
15.12
|
37
|
22.17
|
3,4
|
5,9
|
7.28
|
17.46
|
Uranuksen rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
10.12.
|
9.56
|
suurin etäisyys Maasta 1 650,22 miljoonaa km
|
Neptunus
Neptunuksen nousu-, transit- ja laskuajat
Planeetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
13.38
|
18.25
|
20
|
23.22
|
2,2
|
7,9
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
12.33
|
17.30
|
20
|
22.28
|
2,2
|
7,9
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
11.26
|
16.25
|
20
|
21.24
|
2,2
|
7,9
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
10.31
|
15.31
|
20
|
20.31
|
2,2
|
7,9
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
9.25
|
14.26
|
20
|
19.28
|
2,2
|
7,8
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
8.30
|
13.33
|
20
|
18.36
|
2,2
|
8,0
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
7.39
|
12.44
|
21
|
17.48
|
2,2
|
8,0
|
7.28
|
17.46
|
Neptunuksen rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
1.1.
|
8.32
|
Neptunus ja Mars ovat konjunktiossa, 1’20” S
|
13.1.
|
3.42
|
Neptunus ja Venus ovat konjunktiossa 0,4° S, Planeetat ovat näkyvissä 12.1. kello 19.42, keskinäinen etäisyys on 0,4° SE.
|
Kääpiöplaneetat ja asteroidit
Kirkkain kääpiöplaneetta Ceres ja kirkkain asteroidi Vesta ovat hyvin näkyvissä. Niiden havaitseminen onnistuu pienehköllä kaukoputkella jos käytettävissä on hyvä etsintäkartta. Näiden kohteiden paras havaintotapa on valokuvata muutaman yön välein, jolloin niiden liike tähtiensuhteen paljastuu kuvien päällekkäisellä asemoinnilla.
Ceres
Ceres on suurin kohde pääasteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Sen kiertoaika Auringon ympäri on noin 4,6 vuotta ja kokoa sillä on noin 960 km. Ceres löydettiin vuonna 1801. Kirkkaimmillaankin kääpiöplaneetta on vain mv=6,7.
Ceresin nousu-, transit- ja laskuajat
Kääpiöplaneetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
15.18
|
21.16
|
27
|
3.15
|
0,6
|
8,1
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
14.13
|
20.19
|
29
|
2.25
|
0,6
|
8,3
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
12.57
|
19.15
|
30
|
1.35
|
0,5
|
8,6
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
11.56
|
18.27
|
32
|
1.00
|
0,5
|
8,8
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
10.44
|
17.34
|
35
|
0.24
|
0,5
|
8,9
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
9.47
|
16.53
|
37
|
23.59
|
0,4
|
9,0
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
8.55
|
16.17
|
39
|
23.39
|
0,4
|
9,0
|
7.28
|
17.46
|
Ceresinn rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
12.1.
|
Ceresin paras näkyvyys koko vuotena
|
Vesta
Vestan status on edelleen asteroidi, vaikka se tunnetaan jo luotaintutkimusten (Dawn) perusteella melkoisen hyvin. Kokoa sillä on noin 525 km ja kirkkaimmillaan sen voi nähdä mv=5,1. Sen rata on pääasteroidivyöhykkeellä ja kiertoaika 3,6 vuotta.
Vestan nousu-, transit- ja laskuajat
Kääpiöplaneetta
|
Aurinko
| |||||||
pvm
|
nousee
|
etelämeridiaanin ylikulku
|
korkeus [°]
|
laskee
|
koko
[”] |
kirkkaus
mv [m]
|
nousee
|
laskee
|
1.12.
|
19.25
|
4.12
|
48
|
12.58
|
-
|
7,3
|
9.13
|
15.13
|
15.12.
|
19.19
|
3.14
|
49
|
12.10
|
-
|
7,0
|
9.36
|
15.02
|
1.1.
|
16.42
|
1.56
|
50
|
11.11
|
-
|
6,6
|
9.41
|
15.15
|
15.1.
|
15.14
|
0.47
|
52
|
10.22
|
-
|
6,3
|
9.23
|
15.44
|
1.2.
|
13.23
|
23.22
|
53
|
9.23
|
-
|
6,6
|
8.46
|
16.30
|
15.2.
|
11.59
|
22.16
|
54
|
8.34
|
-
|
6,8
|
8.07
|
17.10
|
28.2.
|
10.51
|
21.20
|
55
|
7.48
|
-
|
7,1
|
7.28
|
17.46
|
Vestan rata ja tapahtumat
pvm
|
aika
|
tapahtuma
|
18.1.
|
5.45
|
suurin kirkkaus mv=6,2
|
18.1.
|
9.07
|
oppositio
|
20.1.
|
15.12
|
Vestan ja Maan välinen etäisyys on lyhyimmillään 227,66 miljoonaa km
|
Meteorit
Talvikaudella on vain pari hieman runsaampaa meteoriparvea, loput ovat niukkoja (taulukossa keltaiset). Helpoin tapa havaita parvia on valokuvaus. Tarvitset laajakulma objektiivin, kameran manuaalisäädöt ja jalustan. Pitkään kuvatessa tarvitset vielä objektiivin lämmittimen huurteen muodostumisen ehkäisyyn.
Kamera asetetaan suurimpaan siedettävään herkkyyteen, suunnataan kohti pimeää taivaanosaa ja aikavalotetaan kunnes taustataivas alkaa muodostaa huntua. Valotusaika määräytyy kameraan asetetun herkkyyden ja käytetyn objektiivin aukon mukaan. Valosaasteisilla alueilla valotusaika muodostuu lyhyemmäksi kuin pimeän taivaan alla.
Alla olevassa taulukossa parven runsaus on vain viitteellinen, sillä monien parvien runsaus vaihtelee hyvinkin laajalla alueella vuodesta toiseen. Lisäksi näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on mm. Kuun vaihe. Kuluvalla kaudella geminidien maksimin aikaan on täysikuu, kun taas kvadrantidien aikaan on kasvavakuu joka on valaistunut alle 20 % ja laskee jo illalla.
Suomessa näkyvät meteoriparvet
Parvi
|
Aktiivisuus
|
Maksimi
|
Auringon longitudi
λ⊙ |
Runsaus
[ZHR] |
monocerotidit (019 MON)
|
5.12.– 20.12.
|
8.12.
|
257°
|
2
|
σ-Hydrids (016 HYD)
|
3.12.–15.12
|
11.12.
|
260°
|
3
|
geminidit (004 GEM)
|
4.12.–17.12.
|
14.12
|
262,2°
|
120
|
comae berenicidit (020 COM)
|
12.12.–23.12.
|
15.12.
|
264°
|
3
|
joul. leonis minoridit (032 DLM)
|
5.12.–4.2.
|
19.12
|
268°
|
5
|
ursidit (015 URS)
|
17.12.–26.12.
|
22.12.
|
270,7°
|
10
|
kvadrantidit (010 QUA)
|
28.12.–12.1.
|
3.1.
|
283,15°
|
120
|
Revontulet
Revontulia esiintyy silloin, kun Auringossa on suhteellisen aktiivista toimintaa. Kuluva aktiivisuusjakso (24) oli huippuvuosinaan vain noin puolet edellisestä jaksosta. Kuluvan jakson huiput sattuivat vuosien 2011 loppuun (pohjoinen) ja 2014 alkuun (eteläinen pallonpuolisko). Talvikautena tullaan olemaan aktiivisuustasolla, joka on vain 1/3 aktiivisemmasta kaudesta ja samalla tasolla kuin vuonna 2006, jolloin jakso 23 oli jo kääntymässä selväksi minimiksi. Näin ollen talvikauden revontulet, silloin kun niitä näkyy, tulevat olemaan yleensä suhteellisen vaatimattomia, rauhallisia revontulikaaria ja vöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti